Helppo ja kevyt janojuoma, mutta kuitenkin sopivan maltainen, joten ei tätä Karjalaan sekoita. Värin puolesta ei lupaa yllätyksiä. Maku Bucharestin taksikuskin asteikolla makuvissyä, normiasteikolla kelpo pilsneri. Juotavuudeltaan helposti ikenien ohi solahtava, josta aurinkoisena päivänä plussaa. 4/5.
Astra Rotlicht: 6%. Raati kaksimielinen ***-**** Mukava ensipuraisu, kivan pehmeä. Tätä kun juo niin voi todeta olevansa rakastettu. Raati hyväksyy yksimielisesti ja rakastuu. Potkii, kuin pässi karsinassa. Ainoa miinus pullosta, joka on liian pieni ja neitimäinen.
Munkkikalja: Vauhdikas alku. Paukahti kuin neitsyen immenkalvo hääyönä. Ainoa ero savun määrässä. Kriitikon mielestä "tosi erikoinen." Maistuu bratwurstille ilman makkaraa. Eli hyvälle. Salama-Nipa ei vakuuttunut ensimuikaisusta, mutta maistettuaan tavaraa oli sitä makua silti olemassa. Siellä pullossa. Dokausmatskua? No ei ole. Ei niin vahingossakaan, laattabisneksisks menis siinä kymmenennnen kohdalla. Viimeistään. Scheisse. Mut maisteluun ja semi nappailuun oikein, oikein maukas ja jännittävä elämys. Itsensä suihkutus ei vaikuta makuun, eikä pullon ulkonäköön, mikä on oikein miehekäs ja muutenkin pirun siisti Zum Teufel sentään!. *** nyt ainakin.
Raadeberber: Tää on hyvä olut. Maistuu kommunismilta ja Gortsun kyyneliltä, mikä tässä tapauksessa on hyvä juttu. Nipa tyksii kybällä, kommunismi on kuitenkin sen pääintressi. Etiketistä kuitenkin valitettavasti puuttuu sirpit ja vasarat. Pullo on oikeestaan erittäin kliini, melkein sairaalainstrumentti. We got boooobles. Ei siis tisuja, vaan kuplia. Jos matkaat kommunismin kehtoon, eli Radebergiin, niin tätä huiviin. Loppu kesken. **** tai jotain sellasta.
Ankkakalja: Korkin paperisinetti antaisi ymmärtää että kyseessä on jokaisen pullon kohdalla uniikki tuote. Paskapuhetta, sama koodi kaikissa. Vittu mitä parrutusta. Alkuvitutuksen jälkeen tuote paljastuu kuitenkin oikein hyväksi tuotteeksi. Alkupuraisu on kivuton, eikä jälkimaku vittuile. Sisälmyksiin kuuluu mm: hiekka, kirjapuu ja punahiuksinen blondi. Ukkosmies ei ole aivan varma mitä eräs Friedrich sanoisi. Ankkakalja omistaa. Helvetto campari, Kriitikko ehdottaa **** ja puoli, Ukkosmies ja seuraneiti sanoo ****. Loistava olut jokatapauksessa. Juokaa tätä suurissa määrissä. Erinomaista kamaa, tätä joisi enemmänkin.
Diesel: Ihan kiva maku, ei suoraan sanottuna mitään valitettavaa. Kuitenkin tuntuu siltä että jotain puuttuu. Voi tietenkin johtua Ankkakaljan jälkihöryistä. Napakan tärskäyttävä, oikeestaan jopa maukas. Noin niinkuin olueksi. Hiilihapokas, schnadisti kitkerä, muttei liikaa. Göbbels toimii talossa ja puutarhassa, muttei liian täysiä. Ei tarvi vältellä, muttei ehkä myöskään ostaa, kun kerran hyllyt on väärällään parempaakin. Maistuu huomattavasti paremmalta Julmahuvin kanssa. **½ Toim. huom. pahoittelut huonosta kuvasta. Toisaalta, tämä olut ei paljon parempaa ansaitse.
Sulttaanikalja: Ukkosmies ei tahdo löytää eroa tämän ja dieselin välillä. Saattaa johtua materiaalin runsaudesta. Saattaa olla vissympi kuin Diesel. Tätä ei tulla lurpsimaan jatkossa. *½
Altenmynster Brauer Bier: Ei mitään tarpeettomia etikettejä, vaan miehekäs pullo ja olutta sisällä. Pullossa lukee suoraan ja selvästi "Bier", mikä selkeyttää toimintaa entisestään. Lisäplussaa paavillisista myssysymboleista. Pehmeä kuin vain olut osaa olla. Tällä kyllä tinttais itsensä aika hurjaan kuntoon. Sääli, että on vain yksi per pärsé. Doksimisolut, ei tätä maisteluun ole pantu menemään. Tekköö meisseliä! Wann man freundlich sein, gibt es immer auch Möglichkeiten zu ficken gehen sollen bleiben. ****
Postsdamin Reksi: Napoleon kuitissa, lupaavalta vaikuttaa ja siltä myös maistuu. Schpiltsnersch parhaimmillaan, pehmeä suorastaan tunne ja vimma maistuu maussa, jota myös on. Pehmeän valkea kuulas, tätä jos löytyis Valtsun keissitarjouksista niin peli olis selvä ja pelattu. Sano mua rehtoriksi. Aamun ensimmäisenä oluena toimii kuin se kuuluisa junan vessa. Ei ole liian tunkkainen tai hyökkäävä. Kuitenkin tuttu pilsnerin kitkeryys stalkkaa jossain taustalla. Ei anneta sen haitata. Ukkoskuningas ehdottaa ***½, Kriitikko komppaa. Päästiin kerrankin yksimielisyyteen. Hyvää röyhtäysbensaa.
Karhu: Keskikarhua. Kuulemma ihan hyvää. Tosi raikas. Konstikas. Ei jälkimakuja tai -haluja. On aika ruikuli. Ei ole tekemisen meininki, puuttuu krauttihenki. Häiritsevän paljon vaahtoa. Berner, nein!! Hemdem Sie schon etwas besser zu trinken in der Mund! Schmeckt wie Arsch. **
ACHTUNG! EIN OSTPRODUKT "Unohtamislääke": Pullon ulkoasu on jäätävän simppeli. DDR-tunnus ja tuotetiedot. Säntillistä tehokkuutta, johon vain teutoni kykenee.. Maku on oikein mukavan pehmeä ja täyteläinen. Kriitikko väittää hakkaavan jekun. Raati ei ole yksimielinen. Hyvää kamaa jokatapauksessa. Vain sosialismin kehdossa syntyy jotain näin hyvää. Jälkimaku paikoitellen salmiakkimainen, mikä laajentaa käyttörepertuaarin käsittämään kaikki tilanteet ja schkenaariot Himmel, sukeltakaa.
ACHTUNG EIN OSTPRODUKT kirkas: Väri ja alkoholin tilavuusmäärä prosentti ei vakuuta samalla viisiin, kuin ensimmäisessä. Haisee desinfiointiaineelle, mikä on huonompi juttu tässä tapauksessa. Huikka ei yksiselitteinen, eli otamme toisen. Maistuu samalta, kuin miltä näyttää, eli laihalta vodulta. Soveltuu parhaiten puhdistusaineeksi. Valitettavasti ei polttoaineeksi, koska laihaa litkua. **+
Berliner Kindl. Puoli litraa. X prosenttia. Ei vakuuta, ikävän kitkerä pisteily makunystyröiden pinnalla. Paskempi diili ottaen huomioon, että tätä löytyy keskimäärin hanasta. ö+
Franziskaner Weiss Hefe (KaDeWe). Jumanplita. Maistuu kylmänä yhtä hyvälle kuin Neuvostoliittolainen liennytys. Pehmeä ja makua piisaa. Jälkimaku helevatan hyvä. Kaksimielinen päätös, vahva ****. Kun homma on heftissä, niin niin se vaan on.
Märk...jotain paljon konsonanttivoittoisia kirjaimia. Viikateolut: Valkoinen neekeriksi, eli wigga. Vaikka tummaa, niin ei paksua, niinkuin tuppaavat olemaan. Nopeasti juotu pullo, joka juotiin jo. Maistuu makoisalle. Berner, schwarz! Mein Gott, se on tumma olut. Ihan hyvää olutta, joskin myös parempaa on kurkusta alas joskus soljahtanut. Ei tätä vältellä tarvi yhtään. ***
Berner kalja: Pistää kuin amppari pöksyissä. Ei välttis pahalla tapaa, mut hyökkää raiveleihin joka tapauksessa. Vittua ei tarvitse haistaa, paitsi Neilin, johon palataan hetken päästä. Liebe und Sexualität war alles und anderes -Nipa. Nipa muuttaa kuuhun kun kerran slobot on jo. Haista sinä Neil Armstrong vittu. Vaahtoaa kuin portsari kello kolme. Dummkopf! Jeden tag, kein Kaffee. Tummaksi myös varsin spiltzner sivumakuinen. **½
Perusmaanantai. Raati piti pow-wown kattoterassilla kahvia siemaillen. Päätimme suoriutua tänään DDR-museoon, stadikalle ja ehkä jopa shoppailemaan. Totesimme myös että eilen ei tullut poltettua tarpeeksi rahaa joten tänään pitää laittaa elämä risaiseksi.
Totesimme että olemme myös epäonnistuneet eeppisesti, sillä emme ole nauttineet yhtään döneriä vielä. Asia tulisi korjata mahdollisimman pian. Perkele. Onneksi ukkosmies löysi kreikkalaiset kotipoikansa hotellin läheltä, joten apu on lähellä. Aamupalaksi hän vetää nuhalääkkeitä ja suklaajuomaa. Ja joraa itekseen. Haters gonna hate.
Maanantai:
Herätys tuli ja meni siinä yhdentoista hötiköillä. Saksa on rakkauden kieli.
Aamukaffet tuli vedettyä hotellin kattoterassilla, ei yhtään huono vaihtoehto. WLAN löytyi pienen taistelun jälkeen, mutta sitä iloa ei kauaa kestänyt.
Otettiin juna alle ja suunnattiin pääasemalle. Mentiin juomaan kaffet junaa odotellessa ja pohdittiin kuka ne maalit oikein tekikään. Pienen mietiskelyn jälkeen päädyimme seuraavaan tulokseen:
Wer macht die Buehre?? Völler, Klinsmann zwei, Riedle und JAAAAA! Brehme. Totesimme myös että Turkkilaisilla on aina vauhti päällä Jeden Tag so schnell!. Kävimme viemässä seuraneidin junaan, jonka jälkeen suuntasimme matkan ensimmäiselle dönerille. Ja olihan se niin pirun hyvää. Kyytipojaksi nautimme Becksiä. Puoli litraa mukavuutta. Pohdimme ruuan ja oluen lomassa teutonien tehokkuutta. Kuka tarvitsee Pasilaa, kun voi olla Itä- Länsi-, Etelä- ja Pohjoisasemat.
Pohdimme myös natiivien erikoisuutta, käykö nämä ihmiset ollenkaan kusella, koska saniteettitilat on harvassa. Lienee myös tuota edellä mainittua tehokkuutta. Kuka sitä nyt keskellä päivää joutaa lorottelemaan. Tehokkuuteen vielä, et mikä jutska se on, että kaikki on pakko dubata. Bart Simpsoneissa kuullostaa aivan vikisevältä kenkäkauppiaalta jolta puuttuu kuugelit. Sama kaveri on luultavasti tehnyt kaikkien hahmojen äänet. Kuullostaa kivuliaalta.
15:46: Kiertelimme KaDeWessa etsimässä pukeutumistarvikkeita. Totesimme paikan olevan hieman liian kermapersemäinen, eli Kremearschish. Löysimme kuitekin olutta, josta arvostelu alempana.
16:42: Nipan loputon taistelu kenkien löytämiseksi sai jatkoa. Kriitikko tietenkin löysi itselleen sklobot, mutta Nipa jäi ilman koska hänen lapionsa sattuu olemaan suorastaan massiivinen. Onni kuitenkin potkaisi herran ylempään kerrokseen, josta löytyi varsinaiset avaruussaappaat. Makiaa teki kun sai mokomat 50% alennuksella. Nike todellakin on voiton jumalatar.
18: Töllössä tisuleita. Myschtillistä, et osan ajasta näppylät pilkottaa ilosena, osan taas ne on sensuroitu. Luultavasti lörpsähtänyt nipukka on häpeä, jota Preussilainen kuri ei suvaitse.
19:ja rapiat. Nipa huomaa ilokseen että seuraneiti muistaa edelleen julmahuvin klassiset lauseet. Käydessään saniteettitilassa hän myös huomaa naamansa olevan punaisempi kuin kommunistisen puolueen jäsenkirja.
Seurue päättää lähteä syömään ja juomaan. Fiksu idea sinäänsä koska pitäisi vielä lentokoneeseenkin päästä.
Seurue päätyi lopulta tuttuun ja turvalliseen irkkubaarin, jossa oli karaoke-ilta. Nipa kävi vetäsemässä metallicaa ja sai teutonit hurmokseen. Nipa tunsi itsensä jumalaksi.
Koska Nipa on vitun kova jätkä, hän nukkui hotellihuoneen lattialla. Vaikka olutmiehiä tässä ollaan, niin märkä sänky ei ole vaihtoehto. Myös kriitikko saavutti uusia ulottuvuuksia sammumisen saralla. Sänky olustui kriitikon nukahtaessa avonainen kaljapullo kädessä. Jostain oli vielä löytynyt pussillinen sipsejä lakanoiden väliin ja toinen mokoma kekoon lattialle. Taskusta pilkotti Baijerin armasta sini-valkoista salmiakkikuviota, joka osottautui olevan varsin kookas Oktoberfest banderolli. Ei mitään havaintoa.
Toisen päivän mietteitä: Ukkosmies ei saletisti ole nukkunut paria tuntia enempää. Kuitenkin klo 20:56 tapahtuneessa katsauksessa Kriitikko ja seuraneiti on sammumispisteessä. Ukkosmies kiittää nuhalääkkeitä joita lääkärisetä määräsi. Vaikutus sama kuin amfetamiinilla.
Löysimme Shangrilan. Ei pidä sekoittaa sairaalaan, kyseessä on jotain paljon parempaa. Eli Saksalainen supermarketti! Oliko pilsneeriä? Sen voi niinkin sanoa. Hamstrattua tuli sen verran paljon, että hyvä kun jaksoi kämpille kantaa. Nyt alkaa maistelu.
Klo X - X Oluen kittausta huolestuttavalla tahdilla.
Kriitikko sammuu ja seuraneiti oksentaa katolle. Ukkosmiehelle jää käteen valtava WTF-tila. Kriitikko asiasta: No niin just. Nyt kun sattuu ja tapahtuu ja äksöniä virtaa suonissa, Ukkonen on rakastamassa, tai vielä pahempaa...nukkumassa klo 23. Dokaamaanhan tänne tultiin, WTF, vai miten siellä ämirkissä sanotaankaan?! Niin ja vittu.
23:00: yritykset herättää Ukkonen ei etene, nyt tunnin yritysten jälkeen suattaapi olla, että Kriitikko lähtee soolona Berliinin yöhön. Ei matkustettu maaliman toiselle puolelle murjottamaan hotellissa. Kaljaa koneeseen ja vaahdot päähän. Siitä se lähtee kuin Trabantti pakkasella.
Päivä 1:
Raipatiraibarai! Kuin siistii tää on, me ollaan nyt asian ja maan ytimessä. Rajapäsmärit pölli kriitikon saippuat ja partavaahdot, et vaiheessa mennään vähän metsämiehenä, mut se on sellasta ja näin. Ukkosnivunen korkkas puol viis, muualla himmailtiin viiteen. Hunnit on aika lepposaa porukkaa. Jänskä juttu, et paikka on siitä huolimatta pullollaan jotain muita, jotka puhuu eri vierasta kieltä. Kaalinkärkkyjistä vielä, että pyllyt ei ole ihan Kiovaa, mut sehän ei tainnu olla todellista muutenkaan. Olutta, sitä on ollut ja saattaa olla lisääkin. Jo nyt on löytynyt uusi yllättäjä pilsnerin saralla. Siitä ja paljon muustakin tulee vielä tulkintaa myöhemmin, eli alempana tai sit ylempänä. Joukkoon on soluttautunu ehta teutoni, joka kaiken pahan lisäks on nainen. Juo sentään olutta. Nyt ei auta paljon mikään muu, kuin unta kuugeliin. Sit pilsneeriä ja hassutteluja.
Ukkosta ei näy, se lienee parantamassa Suomalais-Saksalaisia välejä naapurihuoneessa. Eilen oli aika hurjaa. Jotenki vaan ennen viittä herääminen ja tasanen suoritus pitkin päivää ja iltaa kohti kiihtyen ei ole kestävää kehitystä. Joskus puolilta öin oli porukka jo aika nähty. Mut eilen nähtiin käytännössä kaikki nähtävyydet ja muita juttuja.
Tässä vielä aikajanaa päivän äksöneistä:
04:41: Ensipuraisu lomaan kotona.
07:57 Päästiin ulos terminaalista ns. pitkän kaavan kautta. Eli oltiin aivan täysin kujalla ja tsägällä eksyttiin bussille, joka vieläpä vei oikeeseen paikkaan. Nice.
08:53: Koska olet viimeksi syönyt mysliä? Kriitikon aamupalaan kyseinen moska kuului.
Nipa oppi uuden sanan: Apfelschorle. Ei vakuuta niin yhtään. Kyseinen liemi on omppumehua hiilihapolla. Vähän niinkusta limpparia ilman sokeria. Nannaa oikeassa suussa.
Aamupalan jälkeen metro alle ja kohti Alexanderplatzia. Ihmeteltiin TV-tornia ja homobaaria jossa mainostettiin että täällä mies tuntee itsensä täytetyksi. Ehkä myös työstetyksi. Raati päätti jättää kyseisen juottolan rauhaan. Ensimmäinen olut löyty kommaripuiston nurkan kiskasta:
11.02: Kaljat Unter den Lindenillä. Becks ei petä edes vaimoaan. Varma valinta, oikeastaan reissun penkkimerkki.
11:39: Ensimmäinen ulostus. Tuntui vitun hyvältä. -Rakkaudella Ukkosnivunen
Noudettiin seuraneiti Reichstagilta ja mentiin kaljalle. Vitullisen jonon taki piti ottaa Coronaa. 'nuff said. Periaattteessahan on hyvinkin mystillistä ja kyseenalaista, että olut tarvitsee vihanneksen, jotta siitä tulee juotavaa. Jälkipolvet siis varokoon, jos peukalo ei ole vihreä.
Kriitikko ja ukkosmies aivopesi seuraneitiä kauppatieteellisellä keskustelulla ja totesi että tyttöparka päätyy samaan tilaan kunhan toteuttaa seuraavaa mantraa: Couple more years and beers." Oltiin olevinaan niin fiksuja. Joo, Keynes on mun homeboy ja Hayekin kanssa käydään doksimassa jatkuvalla syötöllä, puhumattakaan siitä kaverista, jonka nimeä ei muistettu, mut joka keksi, et käyrien kohtauspaikka ei välttis olekaan hyvä paikka ihmisen olla. Tyttörukka vielä usko.
13:46: Tarkastettiin Aatun komentobunkkerin muistoplakaatti ja paineltiin kaljalle. Ukkosmies harjoittelee saksaa (wie heisst das bier) ja väittää turkkilaiselle ravintoloitsijalle olevansa suomalainen journalisti joka kirjoittaa arvioita berliiniläisistä kebumestoista. menee läpi.
15:19 Ukkosmies piirtää seuraneidille kuvan jossa havainnollistetaan suomen geografiaa, ja pohjoisuuden sijainnin ja masentuneisuuden ja huumeidenkäytön korrelaatiota. Raapustus oli fallostinen.
19:38: löydettiin biergarten joka oli täynnä ja joka omasi vitun huonon palvelun. Ukkosmiestä vitutti vitusti. Ukkosmies opettelee saksaa: "ich habe Lust für deine Mutter." Jos sillä ei heru, niin sit ei millään.
Keppanaa juotiin, merkkinä Löwenbrau Oktoberfest. Mieto ja makea, ei jälkimakua. Stydiä ja styrkkiä kuitenkin, mikä on hyvä asia keksimäärin. Teutonit ymmärtää olennaisen ja pitää siitä kiinni.
22:36: mitä tapahtui? ei muistikuvia. Mentiin irkkupubiin tinaamaan kaikkea. Ukkosmies vaihtoi päälle irkkumoodin ja puhui loppuillan dublinia. Keskusteli myös paikallisten kanssa siitä mikä on hyvää ranskassa, ja mikä hyvää saksassa. Päädyttiin ydinvoimaan. Uraania uuniin, jawohl bitte schön. Kattavalla otannalla on turvallista sanoa, ettei täällä tiedetä, missä A-P Nikkola luuraa.
n24:00. Seurue palaa hotellille.
09.12
Petrus löysi Puolialastoman osamaksumiehen olohuoneen sohvalta nukkumassa iloinen virne naamallaan, vaikka miehen pitäisi olla parhaillaan lentokoneessa matkalla Suomeen.
9.26
Täysin alaston osamaksumies löytyi keittiöstä, kruunu päässä, juomassa vodua. Täysin alaston osamaksumies: "Kaikki on menny vituiks ja lento missattu, ni juodaan sitte vodua... Mitä sitä muutakaan voi?"
11.35
Vihainen Tatjana tuli mulkkailemaan, eivätkä hyväntahtoiset käsimerkitkään auttaneet asiaa. Tatjana näytti peukkua - alaspäin. Avaimet vaihdettiin onnistuneissa tunnelmissa, vaikkakin Osamaksukkaan vodu loppui kesken.
12.23
Seurue yllätti taksin takavasemmalta. Lastaus sujui onnistuneesti, Osamaksumies livahti salaa takapenkille poikien lämpösiin sylkkyihin - kruunu päässään. Taksimme lähdettyä liikkeelle kuskilla välähti lamppu: "Perkele, noitahan on viisi!", murahteli päätä pyöritellen Boris. Oli jo aikoihin eletty, piti tämäkin päivä nähdä. Boris halusi kuunnella musiikkia lujaa loppumatkan.
13.12
Maksukas dumppasi kruunun SloboAirin tiskin alle, jotta saisi lipun kotiin. Muiden kanssa olisi päässyt Pisnis-kläässissä 8000 harekrishnan hintaan, johon Osakas ilmoitti: "Ei mielellään". Lopulta Puokkista onnisti matkabingon kanssa ja Finskin tunnarin hengessä päästiin "illaksi kotiin".
09.57
Petrus oli yllättävänkin virkeänä ammeessa nukutun yön jälkeen – varmuuden vuoksi hän piti huolen, että muutkin pysyvät valppaana.
14:47
Lähdettyämme liikkeelle Kriitikko otti suihkun.
15.15
Astuttuamme eeppisestä pizzaovesta sisään, havaitsimme, että kyseessä olikin aivan oikea ravintola. Kriitikko sammui ensimmäisen kerran. Osamaksumies puhui pakkonorjaa rukousasennossa. Emme antaneet tämän häiritä, vaan hotkaisimme lätyt naamaan ennakkoluulottomasti. Toim.huom. (BPP) kyseessä ei siis ollut Dracula-pizza - harmillista.
16.01
Olimme aikeissa ostaa parkettinahkatakin kolmella tonnilla, mutta poliisit eivät olleet toimittaneet osamaksuamme perille, joten rotsi jäi hengariin. Kriitikko oli sammua nahkan tuoksusta.
16.16
Kriitikko sammui puistopenkille. Maisemat olivat hedelmälliset ja pyöreät, joka saikin Osamaksumiehen julistamaan mieltymystään dyynamiisiin pyllyihin. Muille kelpasivat myös staattiset peput, varsinkin Petruksen tykille.
16.32
Kriitikko sammui aitaa vasten.
16.43
Kriitikko sammui suihkulähteen ääreen.
16.59
Nähtiin lapsia pallossa ja kriitikko sammui puistopenkille.
17.32
Kriitikko sammui luostarialueella ja näimme hemaisevan pingispelaajan, jonka halkio oli ihankohdillaan. Näimme myös Martina Hinkkiksen, jonka halkio oli tosikohdillaan.
17.49
Ultimate-UAZ!
18.14
Havaitsimme venäläisiä hyökkäysajoneuvoja ja vitun-ison metallisen suippokyrvän, mutta kolossaalinen täti parin tonnin slerssi handussa vei huomion (pl. estoton kräkki). Kriitikko sammui tädin helmoihin. Tykki tavoitti useita pyllyjä. Muutkin sammuivat hetkeksi. Täydellinen hetki.
22.03
Kriitikko sammui nojatuoliin.
22.30
Raati tutkaili Yuliyan päällikölle antamaa opasta ja päätti lähteä etenemään kohti O'Panas ravintolaa, pitäis olla jotain paikallista mättöä, kelpaa raadille.. Khan toimi kärkimiehenä ja johdatti seurueen lähes suoraan kohteelle, jossa vastaus oli Het! Ilmeisesti siellä oli häät tai jotain muuta bakkanaalia, joka tapauksessa niillä tuntui olevan kivaa ja olisimme mielellämme liittyneet seuraan, noh luovutimme ja lähdimme etsimään uutta paikkaa..
22.56
Löysimme ravintolan joka ulkoiselta olemukseltaa oli jotain mäkkärin ja bordellin väliltä, Petrus kävi rohkeana poikana ratsaamassa paikan sisältä ja hetken emmittyään seurue istui terassin mukaville sohville. Slerba löysi listalta ensimmäisenä relax vodu pullon, eihän siinä sitten muuta kuin tarjoijalle kansainvälistä viittomakieltä ja pullo pöytään. Ruokaakin listalta löydettiin ja lopputulos oli borssit alkupaloiksi, joka oli päräyttävän hyvää, pihvit pääsafkaksi ja espressot jälkkäriksi. Ruoka oli loistavaa ja sitä oli riittävästi, ainoana miinus puolena voidaan pitää sitä että vodu+ruoka yhdistelmä vei Slerbalta voimat ja hän aloittikin meditoinnin ravintolan pöydässä.
01.04
Saattelimme meditoivan Slerban nahkaoven suojiin nukkumaan ja päätimme jatkaa matkaa edellisenä iltana hyväksi havaittuun bsb kellaribaariin, tässä vaiheessa puolialaston osamaksumies alkoi hieman empimään koska hänellä oli paluulento aamulla klo 8. No, onneksi herätyskellot on keksitty ja osamaksumieskin saatiin mukaan. Baarissa päätettiin tilata taas yksi Hookah ja ennenkuin huomattiin, niin Petrus oli taas ilman paitaa ja teki tuttavuutta paikallisten kitarisojen kanssa. Maistui. Lopulta Hookahkin saatiin pöytään ja pehmeä, hedelmäinen savu täytti kellarin.
01.24
Joimme myös olutta.
03.12
Päästiin kämpille ja pistettiin herätyskellot soimaan aikasin, että Puolialaston osamaksumies pääsisi hyvissä ajoin kentälle ja takaisin Suomeen.
8:15
Sergein kyydissä kohti Tsernoa. Kriitikko jäi kämpälle ämmäilemään, otti kylvyn.
Kriitikon päivä: Petivaatteet ei sitten ollukaan vain hieman viileitä..ne oli suoraan märkiä. Nukkumaan mentiin sikiöasennossa penkkasin just maailman fiiliksissä. Reippaitten nokosten jälkeen ei muuta kuin amme täyteen ja lutraamaan. Hyvää teki tuo ja puolen tunnin jälkeen rupes jo elämä hymyilemään aivan eri kontrastilla. Sitten ei muuta kuin ihmettelemään. Eilen nähtiin kaikki ja vähän päälle pohjoisesta, joten kaiken järjen mukaan nenä kohti etelää. Kiova on siitä jeppiskamaa, että nähtävyydestä näkee jo sopivasti seuraavan nähtävyyden. Jonkun riipasevan karmeen betoniläjä taidemuseon jälkeen veri vetää rantsuun. Rannassa olikin kaikkea jänskää, kirkkoa ja palatsia joka nurkan takana, parit isänmaalliset tetsauspatsaat kevennyksenä välissä. Kaikki hyvin keskellä skuttaa rakennettuun teräskaareen asti. Siisti oli kaari ja hylätty ulkoteatteri siinä naapurissa. Mut jos kartta sanoo, että huudeilta lähtee yks tie kohteeseen, niin miks niitä on viisi.. Arpaonni ei ollut optimaalinen, ja seuraavan puolisen tuntia tulikin kömmittyä keskellä metsää serpentiininä kiemurtelevaa polkua seuraten. Matkalla oli ammattilaisen pussikaljapaikkaa ja herkistelypaikkoja. Osa jopa aktiivisia. Kyllä mäkin herkistelisin, jos tietäsin, missä olen ja ei olis hiki hatussa ja hattu taskussa. Lopulta löyty Kievin Dynamon stadika ja joku palatsi. Siitä sitten asiaan ja poikien kanssa hamstraamaan sgepardia.
08.45 - 18.3018:30
Neljällä huntilla kaljaa. Ja keskihyllyn vodua. Finkku kuului ylähyllyn kermaan, ei me sitä haluttu.
19:13
Tapahtui nahkainen narahdus.
19:43
Puolialaston osamaksumies ilmoitti tulevansa.
19.43-
Oluttasting ja kuvakollaashi.
20.25
Keskihyllyn vodua teekupeista. Bukee kallistui Lasoliin. Kuin Stolishnayaa, mutta oikeasti Slatogoro –Miekkaa. ”Ei yhtään ylöspäin potkiva maku, jopa positiivinen yllätys”. Pehmeää kuin äidinmaito. Kermaista kuin Bearnaise-kastike. Parhaimpia raadin maistamia voduja loppulopuksi, vaikka esituoksu antoikin ymmärtää haureuksia.
20.39
Pakarapäällikkö koomaili, kunnes mainittiin Ursus. Raati henkisessä tilassa. Jeesus tulee, tule sinäkin – paitsi että puolialaston tuli jo. ”Nahkainen sohva, jonka nahkainen sisäosa on jopa on nahkaa.” Sohva on sisäänajettu halvan rakkauden merkeissä – punkkua ja tupakanreikiä.
20.51
Reissu-khan on puhunut. Kai sillä oli jotain perkeleen tärkeetä asiaa.
21.01
Keskustelemme henkeviä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta… kirj. huom: kohta pitäis varmaan lähtee..
paikallinen pikaruokala,, silmät söi mies ei… hyvät mätöt ja hyvät oluet.. terdellä nopeat espressot ja porukka jaksoi taas..
22.30
itsenäisyys aukiolla terde jossa piiika juoksi mies ei, alhaalla soi väkivaltainen konemusiikki.
23.07
Back Street Boys disko aka. BSB: tunnelma oli miellyttävä mutta luokseen kutsuva. Junkka soi ja piippu paloi veikka Hesus yritti hiekottaa tilanteen heittämällä hiilet tuoppiin, palvelusväki pelasti tilanteen ja piippu oli extravagantti aka. vitun hyvä. Tatjana heitti tissit framille ja seurueen tunnelma nousi käsin koskettelevan korkealle. Seurue joi bisseä raivolla, kriitikko kokeili puolialastomuutta tanssilattialla ilman huomattavaa menestystä., kriitikon huomautus:” ei pidä paikkaansa, siihen tuli heti joku äijä ja joku tisseillä varustettu tatjana ” Petrus Khali osui ensinmäiseen sokettiin ja testesi paikallisen hameväen kielitaidon.
04.35
Paikallinen miilisi ratsasi Khalin, Kriitikon ja puolialastoman osamaksumiehen. lopputulos: kriitikolta puuttuu tonni ja Petrukselta hävisi eurot. Hetkeä aikaisemmin Khalin pää teki läheistä tuttavuutta Cafe del Marin kyltin kanssa, pikku vikoja helppo korjata. Luotettavien silminnäkijä havaintojen mukaan (kukaan ei muista nähneensä) kriitikko on tukenut paikallista kunnallistekniikkaa ja on tietämättään testannut naamalla rakennusten rappausta. Loppu hyvin kaikki hyvin Khali sammui ammeeseen, kuultaessa kysyttävä kertoi seuraavaa: ” Saastaisen pitää peseytyä”
Päivä alkoi suurella pettymyksellä, Kriitikko Stimulan kasvoilla on silmiinpistävä vitutus. Syy: Helsinki-Vantaan kaljahanat eivät olleetkaan auki vielä neljältä, vaan aukenevat vasta viideltä, jolloin ryhmämme on jo matkalla kohti Riikaa
Klo 5:30
Päivä on pelastettu! AirBaltic aloitti oluttarjoilun jossain Viron ilmatilassa. Tarjolla oli LUKSUS ALUSta, josta arvostelut luonnollisesti löytyvät.
Klo 7:00
Ilmestyttiin Riikaan. Paska paikka, koska terassit eivät olleet auki ja jouduimme kiertämään kaupunkia kuivin suin.
Klo 10:00
Palattiin Riikasta takaisin kentälle ja päätettiin jatkaa matkaa eteenpäin, kun eivät kerran olutta myyneet L
Klo 10.10
Lentokentän baarista löytyi vihdoin jotain oluen tapaista. Ice Beer oli lämmintä ja aika lamea.
Klo 12.30
Juotiin lisää LUKSUS ALUSta matkalla Ukrainaan.
Klo 16:00
Petrus Ghalia huijattiin pankissa.
Klo 16:30-21.10
Pyörittiin ympäri Kiovan terasseja ja aloitettiin tutustuminen paikalliseen olutkulttuuriin. Kalleimmat olut kaupungin keskeisimmältä paikalta maksoivat hurjat 1,5€. Oppaana toimi Puolialastoman osamaksumiehen edellisenä yönä hostellista bongaama paikallinen historian opiskelija, joka kieltämättä hoiti homman kiitettävästi kotiin. Ei olis muutenkaan uskonut, kuinka paljon tälläseen tuppukylään mahtuu kirkkoa ja patsasta. Jäbä oli aika kohtuuttoman fileissään, eikä loppua kaupunkikierrokselle vaan näkyny. Ei pitäis valittaa, kun kerrankin löytyy oikeasti auttavainen ja mukava kaveri, mut jumaleishön porukka on liikenteessä tyyli ennen tarkotusta kusiluikkareilla ja jalat alkokin huutaa houshiannaa. Tuli muuten pöpötettyä paikallisia herkkuja seisovasta pöydästä. Toinen erä, ehkä kolmaskin tiedossa, koska kaikki oli hyvää ja ruokalajeja enemmän kuin pystyi yhteen istumaan syömään.
Klo 21.30
Hotelli Insestin kohdalta oikealle, tipautti BPP sulavasti kuten mummo alas rappusia
22:10
Puolialaston osamaksumies oli vapautumisen rajoilla. Onneksi boxerit kuitkin pysyivät päällä
22:12
Puolialaston osamaksumies lähti sörkkimään silmiään.
22:21 Luultavasti tässä vaiheessa täysin alaston osamaksumies valittelee vaaleanpunaisen vessapaperin ruusuntuoksun vaikeuttavan laukeamista.
22.50
Vittu. Pakarapäällikkö oli menossa makuuhuoneeseen eikä erityisesti ollut menossa nukkumaan eikä hakemaan kortsuja, kunnes ovi suoritti itselukituksen. Ja TÄMÄ on totuus. Hetkeksi alkoi jo jurppimaan, mutta onneksi murtomies hoiti homman.
23.49
Kummitus jäi vessaan jumiin.
Sergein kyydissä kohti Tsernoa. Kriitikko jäi kämpälle ämmäilemään, otti kylvyn. Matkalla näimme slobo lähiöitä ja ukrainan maaseutua. Tässä vaiheessa seurue kehui itseään krapulattomuudesta sillä minibusan kyyti oli hurjempaa kuin tivolin possujunassa. Minibusan pätkivällä näytöllä näytettiin sergein omat seikkailut pripyatin sairaalassa sekä "Battle of Chernobyl" dokumentti, joka kandee väijyy facetubesta tai youbookista tai mitä näitä nyt oli jos tapahtuma yhtään kiinnostaa.
12:30
”Kevyt” kolmen ruokalajin illallinen lounaaksi, rasvaa oli riittämiin. Puolialaston osamaksumies söi kaiken ja vähän plus. Pullaa oli tarjolla alkupalaksi.
Espanjalainen turisti halusi välttämättä riemukkaan matkaseuran pöytään syömään. Tilaa ei ollut, mutta eihän se sitä tajunnut. Jätkä oli harvinaisen yössä. Hyvät kiharat ja siisti Fuerteventura-paita tuningroiskeilla.
13:30
Järjettömät reaktoriviilennysvedessä elelevät monnit syövät leipää. Tuumasimme yhteen ääneen, että niitä olisi voinut napata helposti perinteisellä mato-ongella.
14:17
Punapuumetsä, jossa jokainen tunsi olonsa säteilevän erikoiseksi. Geiger-kuulat värisivät reilun tuhannenviidensadan pylpyrän sfääreissä. Säteily käväisi parhaimmillaan mukavan mikroaaltouunimaisissa 50 uSv/h lukemissa, kun Suomessa perus taustasäteilyn taso on 0,04-0,12 uSv/h. Korkeimmat Suomessa mitatut lukemat Tsernobylin onnettomuuden aikaan olivat luokkaa 5uSv/h.
14.32
Pysähdyttiin räjähtäneen reaktori nelosen sarkofagilla. Mittarissa ei ollut kuin neljän - viidensadan pylpyrän sfäärit ja jengi ihan onnessaan ko. paikalla duunissa. Pääsimme myös esittelytourille viereiseen pr-tilaan, jossa Tserno-mamma esitteli PLAANTTIA ja siihen suunniteltua uutta kuorta. YOU SEE! Harvinaisen vihaisen oloinen mamma...
15-17
Suuntasimme kohti aavekaupunki Pripyatia. Vierailimme uima-hallissa, koulussa, hotellissa sekä huvipuistossa joka ei koskaan kerennyt aukeamaan. Hotellissa ratsasimme baarin piikkilistan, koulussa kävimme lukemassa hieman englantia ja Päällikkö heitti pihan koriskentällä parit korit. Kaiken kaikkiaan Pripyat oli todella vaikuttava mesta, jossa olisi voinut viettää aikaa enemmänkin..
17.07
Puolialaston osamaksumies kävi metsässä näyttämässä anankondaa pihapuulle, vaikka tämä oli semisti kiellettyä. Tämän seurauksen voitte lukea alla..
17:15
Checkpointin säteilymittari huusi kuin hyeena ja Puolialaston osamaksumies meinasi joutua jättämään radioaktiiviset kenkänsä rajalle. Onneksi osamaksumies pääsi kuitenkin rikkinäisestä portista läpi ja kengätkin saatiin mukaan.
20:05
Puolialastoman osamaksumiehen radioaktiiviset kengät kutkuttelevat edelleen miehen varpaita.
Matkan alkuolut. Odotukset korkealla ja korkealtane putosevatkin. Pettymys. Oli se kuitenkin kaljaa ja matka sai edes jonkinlaisen aloituksen. Saattaisi toimia paremmin kylmänä.
Slabumur – Svitle (Tuttavallisemmin Slabbis, eli Släbäri eli Slaavin tikku)
Terassioluena toimii kuin sata jänistä. Maisteluun tästä ei ole. Liian makea tällaiseen torstaimaisteluun. Romanialaisiin verrattuna perus-laagerishittiäkin kevyempää. ”Ei tää nyt pahaa oo, mutta kyllä mieluummin ottaisin vaikka Karhun kouraan”. Vaatii happea hengittääkseen, ei sovellu suljettuihin tiloihin.
Arvostelu ulkona: ***1/2
Arvostelu sisällä ja lämpimänä: *1/2
Tsernobisse – Svitle
Perus lagerkamaa. Maku tutun karjalamainen. Tässä ei oo sitä perus saksalaista krauttimeinikiä. Se mikä tässä on hyvä asia, on se, että tää ei maistu lämpimänä liian katkeralta. En tiiä olisko kylmäkään parempaa. Tällä vois vetää vaikka kännit.Turvallinen olut -ei pure UV-säteet tahi lasinsirut, suojaa kelloilta ja lumihiutaleilta. Kriitikko summaa osuvasti: ”Voiko sitä pitää huonona ominaisuutena, että näitä voi laittaa riviin kymmenen ja juoda ne kaikki?” ja johon raati myöntyy: ”Näin on”.
Arvostelut: ** - ***
Tsernobisse – Tuning
Tästä löytyy makuja, hyviä tai huonoja – emme ole varma. Adjektiivein kuvaten: pehmeyttä löytyy ja katkeruutta, toisin kuin edellisessä rekkamiehen Tsernossa. Kun ottaa huikan, voisi luulla ettei ole mitään ottanutkaan. Ei kyllä jätä minkäänlaista makua, eikä sovi erityisesti pekonisipsien kanssa. Jälkimaku on olematon ja ilmaanhaihtuva. Ensipurasu jää näykkäsyks. Uusi tuttavuus, jota edes kriitikko ei ole juonut ennen. Odottamattomampi uusi tuttavuus kuin itse matkaoppaamme. Onneksi kaupassa riittää vielä porvarioluita maistettavaksi. Maku vain katoaa. Loppukaneettina alimatkanjohtaja Hezuus-Slerba toteaa: ”Mutta olihan se aika jännittävää.”
Arvostelu: **1/2
Ei ehkä yhtä hyvää kuin Tsernobisse. Perus ukrainalainen. Tää ei oo ehkä niin makee – BPP. Tää on vähän krautless. Tätä vois kiskoo ihan vitusti, etkä säe es huomais. Maistuu surulliseen oloon, koska ei ole erityisen hyvää, mutta on viileää ja siinä on alkomaholis. Tästä ei voi sen suuremmin kuiteskaan nauttia.
Matkan ensimmäinen kalja, jossa on jälkimaku. Säteilevän päivän piriste- soljuu kurkusta alas kuin uraani. Maistuu hyvältä pitkän odotuksen jälkeen. Tätä vois tinttaa jokun tvelvarin mainitsee Puolialaston Osamaksumies. Ukrainan Sandels. Imeytyy ikeniin soljuvasti.Arvostelu: ****
Babylon Premium
Kirpeys löyhyttelee ilmassa ja oluen maku pakenee. Ei ansaitsisi premium nimeään. Oluen maku korvattu kirpeydellä. Maku jää asustelemaan suuhun, mutta se ei tässä tapauksessa ole hyvä asia. Vähän sellanen pikkurilli pystyssä –kalja. Emme osta enempää.
Arvostelu: **
HIKE
”Freedom is your way – take a HIKE” –slogan lupaa paljon ja lupaus lunastuu: olut avautuu helposti. Maistuu ulkomaalaiselta, makeus puuttuu ja hiivaa taasen löytyy. HIKE lienee lyhennelmä Heinekenista. Ei tästä jää jälkipolville kerrottavaa, mutta kesäpäivän auringossa tällaisen töräyttää helposti auki ja tipauttaa huiviin. Otettava kaula, saa hyvän otteen.
Kriitikko summaakin osuvasti: Maku on kuin partisaani-isku -se iskee kovaa, mutta on niin nopeasti ohi, että sitä miettii heti, että ”Mitä just tapahtu?”.
Arvostelu: ***
Dijon –sinappi
Tulee isänmaallinen fiilis, etiketissä on laskuvarjoja ja maastokuviota, 6,8 tilavuus. Etiketti aliarvioi oluen laadun: ”Yksi iso punainen tähti, kaksi pienempää?”. Vitun hyvä jälkimaku, aivan jumalottoman hyvä bisse, jossa löytyy Rhomanian Insomniamaista pehmeyttä. Vai olikohan se taksikuskin suosittama tumma Ursus? No kuitenkin, siitäkin huolimatta: maistuu hyvälle suussa. Siis tässä on se tietty makeus, joka on ominaista Ukrainalle kaikessa päivittäisessä.
Arvostelu: ****+ tai enemmän (punainen tähti, sirppi, vasara, pari pyllyä ja kolmipyörä)
Dilbert
Juopuneen miehen normaali juoma.
Arvostelu: ** (”Harvinaisen normaali!”)
